Metsäalan lehdet

metsäalaan liittyviä lehtiä:

Metsä.fi

Metsälehti

MetsäSanoma

Metsätalous

Aarre

Demeter

koneviesti

maaviesti

 

Paras lehti?

Valtion maa- ja vesialueet ovat Metsähallituksen hyvässä ja kestävässä hoidossa. metsä.fi kertoo alueiden tuoreimmat kuulumiset sekä niillä tehtävästä työstä. Tämän takia, metsä.fi-lehti on paras

Some

 

some

Mikä on some? Some=Sosiaalinen media.

Erilaisia someja; Esim. Facebook, Twitter, Instagram jne.

some=sosiaalinen media, mitä hyviä ja huonoja puolia tiedät somesta?

Somen hyviin puoliin kuuluu kuvien ja tietojen jakaminen kavereille helposti ja vaivatta.

Voit myös pitää kavereihin yhteyttä helposti.

Somessa on myös huonoja puolia, esimerkiksi nettikiusaaminen.

Voiko Somea käyttää liikaa?

Netiketti

Netiketti

Internet eli netti on monin tavoin omalaatuinen media. Sen kautta voit tavoittaa satoja miljoonia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Verkko on täynnä hyödyllisiä tiedostoja, ohjelmia, kuvia, ääntä ja multimediaa. Tiedon lisäksi verkossa on runsaasti viihdettä, hupia ja siellä voi lisäksi tehdä ostoksia ja hoitaa pankkiasioita. Kuka tahansa voi perustaa nettiin omia www-sivustoja, jotka näkyvät kaikkialle maailmaan ja joilla voi vierailla satoja tuhansia kävijöitä. Kaikki tämä tapahtuu täysin maantieteellisistä rajoista ja etäisyyksistä riippumatta. Jotta Internetin käyttö olisi mukavaa ja joustavaa, kannattaa noudattaa siihen liittyviä ohjeita ja sääntöjä.

Ole kohtelias sähköpostia kirjoittaessasi

Älä kirjoita sähköpostissa mitään sellaista, mitä et olisi valmis sanomaan henkilölle kasvotusten. Ei ole suositeltavaa levittää ketjukirjeitä eteenpäin. Ei kannata myöskään lähettää vitsejä tai asiattomia viestejä henkilöille, joita ei tunne henkilökohtaisesti.

Kunnioita vastaanottajan sähköpostilaatikkoa

Älä tarkoituksella kuormita vastaanottajan postilaatikkoa. Harkitse ennen liitetiedostojen lähettämistä, ovatko ne todella tarpeellisia ja onko vastaanottajalla oikea sovellus niiden avaamiseksi. Ota huomioon, että sähköpostilla tulevat pila- ja onnitteluohjelmat saattavat levittää tietokoneviruksia ja tukkia sähköpostijärjestelmiä, siksi niiden avaamisessa on noudatettava suurta varovaisuutta ja harkintaa.

 

Pilvipalvelut

Pilvipalvelut

Pilvipalvelut

Viime vuosien kehitys tietoteknologiassa on nostanut esiin käsitteen pilvipalvelut. Pilvipalvelut on melko hajanainen nimitys palveluille, joita palvelun käyttäjä voi käyttää Internetin avulla riippumatta palvelun sijainnista ja päivitysajoista. Käytännössä ero SaaS-palveluihin jää monessa tapauksessa hyvin häilyväksi. Käyttäjän ja erityisesti palveluiden ostajan näkökulmasta on hyödyllistä pitää pilvipalveluiden tapauksessa VALO-ohjelmistojen hyödyt, erityisesti riippumattomuus yhdestä toimijasta, muokattavuus ja avoimien tiedostomuotojen ja standardien mahdollistama tietojen siirtäminen toiseen palveluun.

Pilven käyttäminen palvelun kuvaamisessa on sinänsä melko osuvaa, sillä palvelun ja oman tiedon fyysinen sijainti ”pilvessä” voi liikkua pilven tapaan Euroopasta, Aasiaan tai Yhdysvaltoihin. Tästä päättää palvelun tarjoaja oman pilvipalvelumallin mukaisesti. Tässä on vaihtelua myös sen mukaan onko pilvipalvelu tarkoitettu henkilökohtaiseen vai yrityskäyttöön. Käytännössä yksityishenkilöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa pilvipalveluihin tallennettujen tietojensa fyysiseen sijaintiin tai edes tietää sitä. Sen sijaan joissakin pilvipalveluissa asiakasorganisaatioilla on mahdollisuus vaikuttaa tähän.

Pilvipalveluiden yksi tarkoitus on muuttaa erilaisten palvelujen toteutusmallia siten, että palvelun tarjoaja voisi alentaa palvelun tuottamisen kustannuksia merkittävästi parantamalla samanaikaisesti työmäärän optimointia ja palveluntarjontaa. Käytännössä siis toteuttamalla palvelu niin automaattisesti, että sen tuottamisen kustannukset laskevat merkittävästi suhteessa käyttäjien määrään. Tehokkuuden saavuttaminen vakioimalla johtaa myös siihen, että kaikille tarjotaan mahdollisimman samankaltaista tuotetta.

Eräitä tunnettuja pilvipalveluja:

  • Facebook (sosiaalinen media)
  • Dropbox (tiedostojen jakaminen)
  • Google mail (sähköposti)
  • Apple iCloud (tiedostojen jakaminen)
  • LinkedIn (sosiaalinen media ja rekrytointi)
  • Disqus (kommentit)
  • Salesforce (CRM)
  • Amazon Web Services (apps-alusta eri palveluille)
  • Hotmail (sähköposti)
  • Box.net (tiedostojen jakaminen)
  • Picasa (kuvien jakaminen)

Oma tietosuojani sekä oikeudet tuottamaani materiaaliin pilvipalveluissa

Tietosuojasta ja tiedon omistuoikeuksista puhutaan verrattain vähän pilvipalveluiden yhteydessä. Kun keskustellaan henkilökohtaisesta pilvestä, voi usein tuntua, että asia on merkityksetön. Sisältöjen osalta näin asia saattaakin olla, sillä esimerkiksi Mustin kanssa lenkillä käynti tuskin on kovinkaan arvokasta tietoa. Henkilökohtaisessa pilvipalvelussa (erityisesti sosiaalisen median alueella) tämä tieto muuttuu kuitenkin palvelun omistajan kannalta erittäin arvokkaaksi. Kun tietoa kerääntyy sadoista tuhansista Mustin ulkoiluttajista voidaan tämä tieto myydä vaikka koiran ulkoiluleluja valmistavalla yhtiölle tai profiloida mainostajan tieto näkymään tarkemmin juuri oikeaan kohderyhmään. Voi vain miettiä, mikä arvo pilvipalvelun tuottajalle on opiskelijoiden pilvipalveluihin laittamilla henkilökohtaisilla tiedoilla.

Voi käydä niin, että oppilaitos voi vahingossa edistää tai vaatia käyttämään palvelua, jossa tietosuoja on olematonta ja henkilöihin kohdistuvia tietoa voidaan käyttää ennalta määrittelemättömään tarkoitukseen. Kun tähän yhtälöön lisätään alaikäinen oppilas tai opiskelija, tilanne vaikeutuu entisestään. Voiko oppilaitos ilman vanhempien lupaa vaatia oppilaita käyttämään pilvipalvelua, jossa lapsen henkilötietoja käytetään eri tarkoituksiin ja heidän tekemänsä sisällön oikeudet siirtyvät heiltä pois? Opettajat ja oppimateriaalit pilvipalveluihin ladattuna muodostavat samantyyppisen ongelman hieman eri näkökulmasta.

Avainsanat:

Moikka maailma!

Tervetuloa! Tämä on ensimmäinen blogimerkintäsi. Muokkaa tai poista tämä, ja aloita kirjoittaminen!

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi